lauantai 6. huhtikuuta 2024

Wroclaw

Matkustin pääsiäisenä 2024 Puolaan neljäksi päiväksi tutustumaan Wroclawin (ent. Breslau) kaupunkiin. Wroclaw on Puolan neljänneksi suurin kaupunki, noin 650000 asukasta ja se sijaitsee Ala-Sleesian voivodikunnassa ("läänissä") Oder joen varrella. Suomalaisille Puolasta tuntuu olevan tuttuja enemmän vieraillut kaupungit Krakova, Gdansk sekä Varsova, mutta uskoisin että ainakin tänä vuonna suosikkikohteeksi voi nousta Wroclaw johon Finnair aloitti suorat päivittäiset lennot huhtikuun 2024 alusta. 

Noitien sillan hahmot


Tontut

Wroclaw ei ole pelkästään tunnettu upeasta vanhasta kaupungista (Stare Miasto) ja sen keskusaukiostaan (Rynek) vaan myös pienistä noin 30cm korkeista tonttupatsaista joita kaupungissa on eri lähteiden mukaan 300 aina 450 kappaletta. Se onkin oiva tapa kiertää kaupunkia ja etsiä tonttuja, joita alkoi ilmestymään katukuvaan 2000 luvun alussa. Matkatoimistosta on saatavilla jopa karttoja tonttujen etsintään, mutta on oikeastaan hauskempaa etsiä ja löytää niitä itse kuin kartan avulla. Me näimme ja kuvasimme matkalla kaikkiaan 145 eri tonttua eli vielä jäi ainakin yli puolet näkemättä. 






Matka Wroclawiin ja takaisin

Matkareittimme lähti Helsingistä kohti Puolan Krakovaan Norran lennolla, koska maaliskuussa 2024 ei ollut vielä suoria lentoa Wroclawiin. Saavuimme aamusta Krakovaan, ja siirryimme helposti lentokenttäjunalla Krakovan Glownylle eli päärautatieasemalle, josta on lyhyt noin 15 minuutin matka Krakovan vanhan kaupungin aukiolle. Pysyttelimme vain Krakovan Rynekilla eli keskusaukiolla ja sen keskellä olevan "Verkahallin" ympäristössä. Olen käynyt Krakovassa kahdesti aiemmin, jotenka sen enempää ei tarvinnut lähteä eri paikkoihin ryntäilemään vaan nautimme lähes 20 asteen aamupäivän lämmöstä kaupungilla. Puolen päivän jälkeen palaisimme rautatieasemalle ja nousimme ICC junaan, jolla matkustimme kolme tuntia Wroclawiin. Ykkös ja kakkosluokan lippujen hinnoissa ei ole kovin suurta eroa. Matkustimme ykkösluokassa omassa kuuden hengen hytissä ja hinta oli 13.5€ henkilö. Wroclawista lensimme sitten neljän päivän jälkeen Finnarin suoralla lennolla takaisin Helsinkiin. Lentojen hinta, johtuen pääsiäistä oli aika kova - 250€ henkilö, kun tarjouksessa Wroclawiin on ollut saatavilla menopaluu lippuja noin 130€ hintaan. 

Rynekin värikkäitä taloja

St. Elizabethin kirkko ja sen torni. Torniin pääsee ylös. 


Kaupungissa toimii hyvin sekä Uber että Bolt taksit ja toki perinteisiä takseja on myös saatavilla. Käytimme kerran Uberia kun matkustimme Wroclawin lentoasemalle - hinta 8€. Wroclawissa on myös kattava raitiotieverkosto, ja kolmen päivän lipun olisi saanut hintaan 27zl mutta päätimme kävellä paikasta toiseen ja samalla "bongailla" tonttuja. Kaikki nähtävyydet ovatkin kävelymatkan päässä, mutta siitä huolimatta kilometrejä tuli päivittäin yli 10km. 

Ruokaa ja juomaa

Wroclawin rautatieasemalta kävelimme 20 minuuttia vanhan kaupungin laidalla sijaitsevalle Herbal hotelliin, joka on vasta valmistunut (vuonna 2021) uusi hotelli joka on tehty vanhaan 1600-luvulta peräisin olevaan munkkiluostariin. Hotelli on kunnostettu erittäin hienoksi ja huoneisiin ei kuulunut minkälaista ääntä ulkoa tai muista huoneista, johtuen varmaankin usean kymmenen sentin paksuista seinistä. Hotellissa on myös kellarissa sijaitseva hieno viinikellari, jossa iltaisin kävimme myös nauttimassa puolalaista (!!) punaviiniä ja pientä suolaista.  Hotellin aamiainen osoittautui erittäin hyväksi. Hotellin hinta kolmelta yöltä isommassa superior luokan huoneessa 350€. 

Wroclawissa ruokapaikkoja ei tarvitse kauaa etsiä, mutta pitää muistaa että Rynekin ympärillä hintataso on kovempi suhteessa ruuan laatuun, mutta totesimme raatihuoneen kellarissa sijaitsevan Piwnica Swidnickan erittäin hyväksi ravintolaksi vaikka hintataso oli hieman korkea mutta ruuan laatu oli erinomainen ja ravintolan oluet suorastaan mahtavaksi (kuutta eri olutta saatavilla: pils, lager, tumma lager, ipa, vehnäolut sekä radleria -- ja näistä sai myös tilattua "maistelulautasen" kuudella tai neljällä juomalla). Wieninleike (Wiener Schnitzel) hinta 77zl eli noin 18€ -- annos on ISO. Hyvä Zurek keitto taasen maksoi 29zl eli 6.8€. Oluen hinta 20zl eli noin 4.7€ puolen litra juomasta. 

Wroclawin Stare Miasto ja Rynek nähtynä Noitien sillalta (Maria Madgalenan kirkon tornien välistä)

Rynek

Wiener Schnitzel - eikä jäänyt nälkä

Toinen hyvä olutravintola on lähellä oleva, myöskin raatihuoneessa, Spiz, jossa oli myös tarjolla useita eri oluita ja sen aurinkoinen terassi olikin mukava paikka Rynekilla josta seurata aukion vilkasta menoa. Kävimme myös ravintolan kellarissa juomassa olutta, mutta ruokaa emme siellä syöneet. 

Kolmas ravintolasuositus on myöskin Rynekilla sijaitseva "ketjuravintola" Pierogarnia Stary Mlyn, josta saa herkullisia joko keitettyjä tai paistettuja piiraita erilaisilla täyttegoillä sekä perunalettusia myöskin erilaisilla täytteillä. Meidän makuun sopi paremmin paistetut piiraat kuin keitetyt, mutta kannattaa maistella. Samaa ravintolaketjua löytyy ympäri Puolaa - esim. Poznanissa ja Torunissa. 

Pierogarnia Stary Mlyn piiraita

Kaupungista löytyy myös useita olutbaareja ja gastropubeja - mm. Pod Latarniamia ja Kontynuacja bar osoittautuivat hyviksi paikoiksi nauttia muutama "hiiva" eli olunen. 


Nähtävyyksiä

Nähtävyyksiä kaupungissa riittää, ainakin niitä tonttuja ja itse vanha kaupunki ja sen pienet kujat sekä useat kirkot. Kävimme seuraavissa paikoissa.

  • Katedraalisaari eli Tumskin saari, joka ei oikeastaan ole saari vaan Oder joen pohjoispuolella sijaitseva alue jossa on kaupungin katedraalikirkko sekä muutamia pieniä saaria joiden läpi pääsee kävelemään. "Saarella" on myös vielä käytössä perinteiset kaasulamput (toista sataa) jotka sytytetään iltaisin käsin. Auringonlaskun aikaan voit yrittää bongata kaasulamppujen sytyttäjän.
  • Noitien silta - Maria Madgalenan kirkon tornien välissä. Heti Rynekin takana on legendaarinen "noitien silta", johon liittyy mielenkiintoinen historia (luettavissa paikan päällä) ja itse sillalta on upeat näkymät vanhaan kaupunkiin. Sillalle päästäkseen pitää kavuta noin kolmisen sataa rappusta ylös torniin. Pääsymaksu 3.5€.
  • "Tuntemattomat jalankulkijat" (Anonomous Pedestirians) monumentti. Hieman vanhan kaupungin ulkopuolella, jonka voi nähdä jos kävelee SkyToweriin keskustasta. Monumentti on tehty niiden ihmisten muistoille jotka katosivat 1980-luvulla jäljettömiin sotilashallituksen aikana. Aika pysäyttävä monumentti on.



  • SkyTower - lähes 200 metriin kohoava torni jonka huipuilta aukeaa hyvät näkymät (emme käyneet koska se ollut auki..) mutta parempi nähtävyys on samassa rakennuksessa toisessa kerroksessa sijaitseva miniatyyri maailma - Kolejkowo, jossa riittää nähtävää ja ihmeteltävää. Tämä on tonttujen lisäksi ns. "must" kohde vierailla mikäli Wroclawissa käyt. Paikasta löytyy pienoismalleja Wroclawista ja Puolasta, pienoisrautatietä on noin 500 metriä, kymmeniä tai satoja taloja sekä kenties tuhansia pieniä ihmishahmoja tehtynä. "Kaupunki" elää myös vuorokauden aikoja, jolloin valaistus muuttaa paikan todella hienoksi. Hinta noin 10€ henkilö. Viihdyimme paikassa toista tuntia.





  • Wroclawin Neon "galleria" (Wroclaw Neon Side Gallery). Pieni sisäpiha jossa oli kymmeniä eri värisiä neon mainoskylttejä nähtävillä. Suosittelen käymään iltaisin pimeällä. Paikalta löytyy myös "hipsteribaari".


  • Raclawicen panoraama maalaus - maailman yksi isoimmista (114 metriä pitkä ja 15 metriä korkea) joka kuvaa puolalaisten voittoa venäjän armeijasta vuonna 1794 käydyssä Raclawicen taisteluista. Toinen "must" kohde. Isoon "sylinterimäiseen" halliin tehty panoraama maalaus oli kerrassaan upea ja lähes realistinen kokemus. Tänne kannattaa varata liput netistä etukäteen (hinta noin 10€ henkilö), koska paikka on erittäin suosittu.


  • Jakti - pieni kuja, jossa aiemmin sijaitsi kaupungin teurastamoita. Nykyään siellä on paljon käsityöliikkeitä sekä lapsia ainakin kiinnostavat pronssiset eläinhahmot. 
  • Hala Targowa - kauppahalli Oder joen varrella. 
Tonttu orkesteri

Yleisesti Wroclaw tuntui erittäin hyvältä pitkän viikonlopun kohteena. Se ei ollut niin täynnä turisteja kuin vaikkapa Krakovassa on, jolloin myös hintatasokin tuntui kenties kohtuulliselta. Kaikkialla pärjättiin ihan hyvin englanniksi ja mm. ravintoloissa on menut englanniksi. Liikkuminen kaupungissa on helppoa tehdä jalan ja mielestäni tontut ovat ne juttu ainakin mikä meidätkin kaupunkiin toi. Nähtäväksi jää kuinka pitkään Suomesta pääsee suorilla lennoilla Wroclawiin, mutta muistakin kaupungista sinne pääsee hyvien junayhteyksien ansioista. Suosittelen käymään Wroclawissa! 





 


lauantai 24. helmikuuta 2024

Sri Lanka - Mirissa ja Galle

Sri Lankan matkan viimeisenä kohteena oli neljän päivän rantaloma Mirissassa ja sieltä palasimme kahdeksi päiväksi Negomboon. Olimme jo matkanneet Sri Lankassa kymmenen päivää kiertäen eri kohteita pohjoisessa ja keskisessä Sri Lankassa. Nyt oli aika ottaa lomaa lomasta. Kerron myös ajatuksia Sri Lankasta kohteena sekä matkan toteutuneista kustannuksista. 

Mirissa beach

Maanantai 29.1.2024

Ajoimme Yalasta Mirissaan hyväkuntoista moottoritietä, joka kulkee hieman sisämaassa. Moottoritiet Sri Lankassa ovat maksullisia ja se ehkäpä näy siitä että tiet olivat oikeastaan tyhjiä. Matkalla Mirissaan ajoimme Mataran kaupungin kautta ja tässä kohtaa tuntui kuin olisimme tulleet toiseen maahan: Sri Lankan rannikkoa kiertävät pitkät hiekkarannat ja luonnollisesti myös rantalomaturistit tulevat näille alueille. Hotelleja hotellien vieressä. Turisteja kaduilla ja rannoilla. Rannikolla on useampia kymmeniä eri kohteita joita valita kohteeksi: Tangalle, Mirissa, Weligama, Unawatuna, Hikkaduwa, Bentota jne. Jotkin rannoista ovat parempia uimiseen ja jotkin taas enemmänkin vaikkapa surffaukseen. 

Alunperin meidän piti olla Mirissassa vain kolme päivää ja sitten siirtyä kahdeksi päiväksi Bentotaan ja sieltä Colombon kautta kentälle, mutta muutimme matkasuunnitelmia tosiaan niin että Mirissassa ja sen lähiympäristössä neljä päivää ja lopulta kaksi päivää Negombossa. Mirissassa majoituimme Mirissa beachin välittömässä läheisyydessä heti rantatien toisella puolella olevassa Randiya Sea view resort hotelliin, joka ei nyt ulkoisesti kovin paljon houkutellut ja sen allasalue on hyvin pieni. Huone oli perus-siisti ilmastoinnilla ja isolla parvekkeella. Hotellin aamiainen oli keskimääräistä "vähäisempi" ja tasoltaan muita matkan kohteita "heikompi" mutta kuitenkin riittävä pois lukien kahvin, jota todellakaan ei ollut aina saatavilla kun sitä keitettiin pienellä keittimellä. Mutta rantalomalla oltiin niin hotellissa käytiin oikeastaan vain nukkumassa ja lähistöltä löytyi kymmeniä ravintoloita sekä hyvä ruokakauppa. 

Mirissan ranta on noin pari kilometriä pitkä ja osa sopinee hyvin myös uintiin vaikkakin aallot olivat suuret. Ensimmäisenä "lomapäivänä" kävelimme tutkimassa rannan tarjontaa ja päädyimme lopulta lounaalle Salt nimiseen rantaravintolaan, jonka tarjonta ja ruuan laatu olivat ihan hyviä ja kävimme myös muutamana muunakin päivänä siellä myöhäisellä iltapäivälounaalla. Päivisin ravintoloiden eteen levitetään rantatuoleja ja varjoja, mutta iltaisin paikalle tuodaan pöytiä ja tuoleja sekä kylmäaltaita joista voi valita meren herkuista mitä nyt itselleen haluaa. Koska alueelle vaikuttaa vuorovesi hyvin voimakkaasti niin välillä pöydissä istuessa vesi nousi aaltojen voimasta mukavasti viilentämään jalkoja. 

Rannalla sai kävellä rauhassa ilman kaupustelijoiden tarjontaa, mutta joissain ravintoloissa yritettiin markkinoida veneretkiä, sukelluksia tai muuta aktiviteetteja, mutta ei kuitenkaan mitenkään häiritsevällä tasolla. 

Mirissa beach, edessä Parrot Rock


Tiistai 30.1.2024

Aamusta lähdimme käymään "Secret beachilla" joka ei nyt niin salainen ollut, ainostaan vaan sinne piti kavuta Mirissa beachin länsipuolella kohoavan kukkulan ylitse ja sitten laskeutua jyrkästi rantaan, johon ei ollut muuta yhteyttä. Tästäpä ehkäpä nimitys - "Secret beach". Rantatuolit sai käyttöön "ilmaiseksi" kun tilasi jotain juotavaa rantaravintolasta, joka oli oikeastaan parempi kuin jossain maissa missä paikasta pitää erikseen maksaa päivämaksua, ja koska emme viihdy koko päivää rannalla maaten niin tämä järjestely sopi meille hyvin. Tunti tai pari rantatuolissa ja kylmät oluet riitti hyvin. 

Puolen päivän jälkeen kävelimme takaisin Mirissa beachille ja kävimme erittäin pitkällä lounaalla (pari tuntia) taas Salt ravintolassa - tässä kohtaa meni jo kaikki vihannekset ja salaatit ilman pelkoa vatsataudista. Auringon laskiessa suuntasimme Mirissa beachin itäpäässä olevalle "Coconut Hill Tree" kukkulalle katselemaan auringonlaskua. Tämä on erittäin suosittua paikka ja jotkin turistit alkoivat kinastelemaan toisilleen kun eivät saaneet otettua hyviä "Instagram kuvia" kun joko eivät "jonottaneet oikein" tai joku käveli juuri "väärin taustalla". Illalla kävimme vielä syömässä kokonaisena grillattua paistettua "white snapperia" - yhdestä noin kilon kalasta riitti hyvin kahdelle hengelle. 

Mirissa beach


Keskiviikko 31.1.2024

Aamusta lähdimme toiselle rannalle noin viiden kilometrin päässä sijaitsevalle Weligama beachille, joka on kuuluisa surffauksesta. Ranta noin 4-4.5 kilometriä pitkä ja lähdimme kävelemään sen länsipäästä kohti toista itäpäätä. Ranta oli oikeastaan aivan autio ja saimmekin kävellä välillä kilometrinkin ennen kuin joku tuli vastaan. Vain surffausta tarjoavien yritysten kohdalla oli väkeä enemmän. Rannalla kiinnitti huomioita upeasti maalatut katamaraani tyyliset kalastusalukset, Kävelimme rannalla aina Polwatta Ganga joelle asti, ja sieltä takaisin sieluttoman näköisen ison Weligama Bay Marriott hotellin luo, jonka vierestä löysimme hyvän Cutty Shark nimisen ravintolan. 

Weligama beach




Torstai 1.2.2024

Aamupäivällä kävimme taas kävelemässä Mirissa beachin päästä päähän ja sen puolessa välissä olevalla "Parrot Rockille", joka on pienehkö kallioinen saari rannan edustalla. Koska olimme mielestämme nähneet jo tarpeeksi rantaa sovimme oppaan kanssa että lähdemme iltapäivästä tutustumaan noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaan Gallen kaupunkiin, koska meillä oli aikaa ja auto sekä kuljettaja käytössä koko matkan ajan. 

Gallen kaupunki tai oikeammin sanottuna Gallen merilinnoituksen perustivat portugalilaiset 1500-luvulla, jonka jälkeen hollantilaiset rakensivat linnoista ja sen taloja seuraavat kaksisataa vuotta, jonka jälkeen alue siirtyi englantilaisten hallintaan. Gallen linnoituksen muureista tuli mieleen Suomenlinna, koska bastionit olivat tällöin samalla tavalla rakennettuja. Gallen kaupungin sisällä on ruutukaavainen kaupunki, jossa on nykyään paljon turisteille suunnattuja palveluita - ravintoloita, gallerioita, korumyymälöitä, kahviloita sekä muutamia hotelleja. Kaupungista löytyy myös eri uskontokuntien alueita, mm. muslimien alue sijaitsee lähellä Gallen majakkaa, kristittyjen kirkot taas pohjoisessa. Gallen linnoituksen kaduilla ja kujilla oli hauska kulkea ja katsella. Olisimme voineet oikeastaan viettää siellä pari päivää Mirissan sijaan. Auringonlaskun jälkeen kävimme syömässä illallista Mango House Boutique Hotel and Restaurant nimisessä paikassa joka sijaitsee pienen Layn Baan Cross St nimisellä kadulla syrjässä väkijoukoilta. Valitsemme "black curry" pohjaisen kanaruuan, joka oli erittäin hyvän makuista. Henkilökunta oli erittäin mukavaa ja tunnelma ravintolan sisäpihalla rauhallinen - no eipä siellä ollut ketään muita ruokailemassa.  

Gallen majakka


Mango nimisen ravintolan hiljainen sisäpiha

Gallen hiljaiset kadut

Gallessa on myös paljon kahviloita, barista baareja, jotenka kävimme vielä juomassa hyvät iltakahvit "Puppets" nimisessä ravintolassa, jonka seiniä koristivat erilaiset nukketeatterin nuket.   

Perjantai 2.2.2024

Ajoimme koko perjantain kohti Negomboa pitkin Sri Lankan itärannikkoa ja läpi sen lukuisten lomakohteiden. Vuoden 2004 tsunami (26.12.2004) oli iskenyt myös tällekin rannikolle tuhoisin seurauksin ja nähtävillä oli edelleen rauniota sekä tsunamista kertovia museoita ja muistomerkkejä. Tsunamin seurauksena Sri Lankassa kuoli lähes 35000 ihmistä ja ajoimme paikan ohi missä ihmisiä täynnä ollut junakin tuhoutui vieden samalla lähemmästä 1700 matkustajan hengen, joka maailman historian pahin junaonnettomuus. Auringon paistaessa turkoosin värisen meren rannalla kaikki tämä vaikutti niin kaukaiselta ja epätodelliselta. 


Matkan viimeinen safarikohde oli Madu-joella (Madu river), jossa kävimme parin tunnin veneajelulla (hinta 20 dollaria henkilö) katsomassa mangrove-metsiä ja siellä eläviä eläimiä (näimme paljon apinoita sekä muutaman "water monitorin" puussa). Madu-joki muodostaa sisämaahan järveltä vaikuttavan ison alueen, jonka keskellä on lukuisia pieniä saaria joissa kävimme yhdellä katsomassa (turistinen) miten kanelia saadaan tehdyksi kanelipuusta. Tarjolla oli myös ns. kala-spa eli noin 10-15cm kaloja oli altaassa ja sinne meikin turistit laitteet jalat ja kalat alkoivat syömään jalkojen kuollutta ihoa. Ihan hauska kokemus...

Madu river

Mangrove metsässä veneellä 

Fish Spa

Blue-tail bee-eater




Ajoimme illaksi takaisin jo tuttuun Negombon kaupunkiin, jossa vietimme vielä muutaman päivän ennen paluuta Suomeen. 

Sri Lanka kohteena - plussa ja miinukset ?

Plussat:

  • Toimiva (turisti)infra - hyväkuntoiset tiet, paljon hotelleja ja ravintoloita tarjolla turisteille. 
  • Erittäin siistiä. Olin kuvitellut että paikka on samanlainen kuin Intia, mutta olin väärässä. Roskia ei näkynyt katujen varsilla ja kaikkialla oli erittäin siistiä. 
  • Hygieniataso yllättävän hyvä eli ns. "kuiva pieru" oli mahdollista koko matkan ajan eli vatsatautia emme saanneet. Toki vältimme aluksi salaatteja, mutta loppumatkasta söimme niitäkin ja kaikkia meren kaloja ja äyriäisiä. 
  • Monipuolinen maa turistin näkökulmasta. Jos haluat viettää rantalomaa niin löytyy paljon eri kohteita mutta myös historiaa ja luontoa. 
  • Kuljettaja/opas oli hyvä vaihtoehto matkustamiseen jolloin on helppoa suunnitella aikataulut ja kiinnostuksen kohteet. Maassa on myös julkista liikennettä jolla liikkua paikasta toiseen. Liikenne rauhallista ja olisin jopa voinut itsekin autolla ajaa, mutta oli rennompaa matkustamista kun oli oma kuljettaja käytössä.  
  • Kiersimme saarta myötäpäivää eli ensin aktiviteetteja kiertomatkalla ja lopuksi rantakohteessa oleilua. Mahdollista on myös tehdä kiertomatka toiseen suuntaan. 
  • Lyhyet etäisyydet kohteesta toiseen. 
  • Luontokohteet kiinnostavia, kunhan vaan löytää oman rauhan.
  • Ihmiset ystävällisiä ja vaikka maa kärsii edelleen taloudellisista ongelmista he jaksoivat hymyillä. Turistien dollarit ja eurot toki voivat hymyä tuoda enemmän kasvoille. Ei pakkomyyntiä eikä basaari-meininkiä (vrt. Egypti tai Marokko). 
  • Ihmiset ovat hiljaisia eivät huuda ja meuhkaa. Totesimme myös oppaan kanssa osaamme kumpikin nauttia ja kuunnella hiljaisuutta.  
  • Junamatka hidas mutta mielenkiintoinen kokemus. 
  • Ruoka hyvää ja hyvin maustettua. Curryn lisäksi löytyy muitakin vaihtoehtoja. 
  • Suhteellisen edullinen ruoka ja juoma - 10% tarjoilupalkkio lisätään hintaan:
    • Perus curry ruoka 5€
    • Grillattu kala kahdelle lisukkeineen yhteensä 15€
    • Olut (Lion's puoli litraa tai 0.66l) 3€ 
  • Lentäen yhdellä vaihdolla (Doha, Istanbul, Dubai) kohtuullisilla alle vuorokauden matka-ajoilla.
  • Voisin matkustaa maahan uudemman kerran. 

    Miinukset:
    • Unescon maailmanperintökohteiden hinnat todella korkeita. Historialliset kaupungit 30 dollaria henkilö ja Lion's rock 36 dollaria henkilö. 
    • Safareilla välillä liikaa autoja ja turisteja samassa paikassa. Turisteille halutaan näyttää elämiä, mutta välillä meno meni aika villiksi kymmenien maastureiden ajaessa kiivaasti yhteen paikkaan. 
    • Colombon kansainvälinen lentoasema aika kaoottinen paikka varsinkin kun lähdettiin pois. Pitkät jonot ja jonotusajat. Kannattaa todellakin tulla hyvissä ajoin kentälle. 
    • Oluiden valikoima rajoittunut - Lion's beer ja siitä muuta variantti: Lion's stout ja strong. 
    • Rantakohteissa "itäturisteja", mutta emme olleet ns. pahimmissa paikoissa joita heitä on kuulemma resorteissa laumoittain eli emme onneksi nähneet tai kokeneet "Phuket" ilmiötä.  
    • Käteisvaluutta maa. Nostimme rahaa pankkiautomaateista sekä vaihdoimme rahaa "gem storessa" kerran. 

    "Kulkurin iltakalja" - Mirissa beach


    Matkan kustannukset

    Seitsemäntoista päivän Sri Lankan matkan kustannukset kahdelta hengeltä:

    • Lennot: Helsinki-Doha-Colombo (ostettu Qatar Airwaysilta, operaattoreina: Finnair, Oman Air ja Qatar airways) business class: 4500€ (ostin aluksi economy liput 2100€ vaihdoin ne myöhemmin business luokan lentoihin). Vielä kesällä 2023 halvimmillaan economy luokan lentoja olisi saanut noin 650€/henkilö, mutta nyt vuonna 2024 halvat ajat lentomatkustuksessa ovat mennyttä aikaa. 
    • Kiertomatka Mango Vacations 15 päivää:1900€, sisältäen
      • Majoituksen 15 vuorokautta aamiaisella, ja viidessä paikassa illallinen (Sigiriya, Kandy ja Yala)
      • Kuljettajan/oppaan ja auton koko matkan ajan sekä opastukset koko matkan ajan. 
      • Kuljettajan/oppaan majoitus ja ruoka.  
      • Pääsymaksut: Dambullan cave temple, Kandy cultural dance show,  Kandy Pyhän hampaan temppeli, Tea factory tour, train tickets Nano Oya - Ella. 
    • Pääsymaksut Unescon maailmanperintökohteisiin (Polonnaruwa, Anuradhapura, Sigiriya): 190€ 
    • Safarit neljä kappaletta yhteensä: 285€
      • Sigiriya - "local village" tour: 40€
      • Minneriya: 75€
      • Yala: 125€
      • Madu river: 45€ 
    • Matkamuistoja: mausteita ja magneetti: 15€
    • Ruokaan ja juomaan - noin 40 euroa päivä (lounas, illallinen) - noin 600€
    • Viisumit (ETA): 97€
    • Pysäköinti Helsingin lentoasemalla (P5/17 vrk): 109€
    • Oppaan/kuljettajan tipit - 250€. Tässä kohtaa runsas tippi oli paikoillaan. Opas todellakin teki työnsä hyvin, oli tavoitettavissa 24/7, hän sai järjestettyä kaiken miten halusimme sekä oli aktiivisesti mukana safareilla ja kohteissa (mm. kiipesi meidän kanssa Lion's rockille). 
    • Yhteensä noin 8000€ (economy luokan lennoilla hinta olisi ollut noin 5600€)
    Ella Rock - näkymä aamulla hotellin huoneen parvekkeelta



    torstai 22. helmikuuta 2024

    Sri Lanka - Yala

    Sri Lankan saarikierroksen viimeisenä kohteena ennen rantaloman alkua oli Yalan kansallispuisto, joka sijaitsee saaren kaakkois-etelärannikolla rajoittuen Intian valtamereen. Yala on Sri Lankan toiseksi suurin kansallispuisto ja eniten vierailtu kohde. Kooltaan se on 978 neliökilometriä. Tänä vuonna Yalan kansallispuistossa oli ollut pitkään vesisateita josta syystä puisto oli ollut välillä pitkään suljettuna ja tammikuussa se oltiin avattu turisteille jälleen vain viikkoa aiemmin. Vesisateista johtuen osa teistä oli huuhtoutunut pois ja osa oli vieläkin suljettuna. 

    Iso urosnorsu Yalan kansallispuistossa Intian valtameren rannalla 

    Sunnuntai 28.1.2024

    Ajoimme Ellasta kohti etelää kolmisen tunnin ajan hyväkuntoisia teitä pitkin kunnes päädyimme Tissamaharama nimiseen kaupunkiin, jossa kävimme lounaalla jonka jälkeen noin klo 13 lähdimme neliveto maasturilla kohti Yalan kansallispuistoa, jonne oli ajomatkaa noin 45 minuuttia aivan sen eteläisellä portille lähelle Intian valtamerta. Maasturin lavalle oli rakennettu kuusi istuinta ja auringonpaahteelta suojasi kate, eli toisin kuin Minneriayssa tästä näki huomattavasti paremmin ympärille tarvitsematta nousta erikseen ylös. 

    Yala National Park, Block 1 entrance

    Yalaan tehdään aamu- ja iltapäivän safariajoja ja pääsimme ensimmäisten joukossa klo 14 iltapäivisin avautuvaan kansallispuistoon. Hinta tuntui aluksi aika kovalta - yhteensä 130 dollaria, mutta iltapäivän ja illan ajon jälkeen tunsi että rahalle sai ihan vastinetta. Ajoimme Yalassa täydet neljä tuntia ympäriinsä ns. alueella numero 1 (Block 1). Tällä kertaa kuljettajaa ohjeistettiin ajamaan "omia polkuja" mahdollisuuksien mukaan eikä seuraamaan muita autokuntia jolloin saimme nauttia rauhassa eläimistä, mutta välillä kun palasimme Yalan kansallispuistossa kulkevalle "päätielle" jouduimme ajamaan letkassa muiden keskellä.  



    Näimme nisäkkäistä kymmenkunta norsua, apinoita, isoja vesipuhelilaumoja, villisikoja, Yalan jäniksiä, mangusteja, kauriita sekä pienen vilauksen leopardista tai tarkemmin sanottuna sen takakäpälät kun se oli pitkällään ruohikossa. Matelijoista näimme monia krokotiilejä sekä land monitoreita eli maalla asuvia noin puolitoista metriä pitkiä varaaneja. Lintuja näimme kymmeniä eri lajeja: blue-tail bee eater (mehiläissyöjä), Sri Lankan grey hornhill (sarvinokkalintu), isoja merikotkia, haikaroita, pelikaaneja, kymmeniä riikinkukkoja, kuningaskalastajia (kingfisher) sekä erinäisiä vesistöissä olevia kahlaajia. 

    Yalan järviä ja kosteikkoja

    Elephant rock

    Palasimme Yalasta takaisin Tissamaharamaan klo 19 jälkeen ja majoituimme hieman paremman luokan resortissa tällä kertaa Chaarya resort and spa nimisessä paikassa. Tässä paikassa oli puolihoito, jotenka illallinen oli buffet-tyylinen täynnä olevassa ravintolassa koska paikassa majoittui isoja ryhmiä. Aamulla menimme syömään aamiaista vasta myöhemmin jolloin aamusafarille lähtijät ja isommat ryhmät olivat jo poissa. 

    Paluu Yalan kansallispuiston portille auringonlaskun aikaan

    Seuraavassa kuvia enemmän Yalan safarilta ja sen eläimistä. 


    Land monitorien eli varaanien "hellä-hetki" iltapäivän kuumuudessa. Pienet "land monitorit" saavat alkunsa näin. 

    Sarvinokkalintu

    Elefantti juomassa - taustalla lintu seuraa tilannetta

    LEOPARDI -- pökköttelee pensaikossa. Paras kuva mitä saatiin. 

    Krokotiili rannalla iltapäivän kuumuudessa

    Mangusti - huom. hauskan värinen punainen naama

    Kauris ? 

    Vesipuhveleita



    Villisikoja tonkimassa maasta herkkuja

    Yalan safarin jälkeen alkoi lomaa-lomasta vaihe eli siirryimme Sri Lankan etelärannikolla sijaitsevaan Mirissaan jossa vietimme seuraavat neljä päivää "rantalomaa", jonka jälkeen palasimme vielä pariksi päiväksi Negomboon ennen paluuta Suomeen. Sri Lankan matkan viimeisessä osassa kerron rantalomasta sekä matkan kustannuksista ja muuten summaan matkan plussia ja minuuksia.