lauantai 7. lokakuuta 2017

Matkailun sadonkorjuuta vuodelle 2017

Vuosi 2017 on ollut edeltävien vuosien tapaan hyvä matkailun suhteen - uusia paikkoja on nähty paljon ja vanhat tutut suosikit pysyvät edelleen kiinnostavina. Maailmassa riittää nähtävää ja koettavaa.

Tammikuun alussa matkustin pitkäksi viikonlopuksi Prahaan, jossa ei tällöin ollut niin hirveää turistikaaosta kuin viikko sitten (syyskuun lopussa), jolloin kävin toistamiseen Prahassa. Vinkkejä Prahaan löydät Vuoden 2017 ensimmainen matka ja tulevaa artikkelista.

Tammikuun lopussa vuorossa oli tämän vuoden ensimmäinen uusi maa:-Israel, jossa kävin Tel Avivissa, Jerusalemissa, Länsirannalla sekä Kuolleen meren rannalla. Tästä maasta jäi hieman ristiriitaiset tunteet - erityisesti kuin näin mikä on Palestiinaalaisten tilanne ja kuinka heitä oikeasti sorretaan - eikä rauhaa tuossa maassa tulla todennäköisesti näkemään moneen sukupolveen.

Kevään ja kesän tuloa kävin huhtikuussa tarkastelemassa Italiassa Amalfin rannikolla ja Pompein kaupungissa. Kevät oli täynnä kukkivia kasveja ja sitruspuiden tuoksua - sekä aivan käsittämättöntä ruuhkaa Amalfin rannikkotiellä.

Kesän pisin reissu suuntautui kolmeksi viikoksi Keski-Aasiaan, jossa kävin TadjikistaniinKirgistaniin ja Kazakstaniin - nämä kaikki uusia maita.  Nämä kolme upeaa maata eroavat toisistaan huomattavasti - Pamir highwayn alue on upeaa, ihmiset erittäin ystävällisiä ja aitoja, vaikka välillä ei löytynytkään yhteistä kieltä niin hymyllä pääsi jo pitkälle. Bulunkul järvellä (3800 metrin korkeudelle meren pinnasta) ensimmäiset vuoristotaudin oireet tulivat esille - vaikka matkan aikana oltiin noustu suhteellisen sopivalla tahdilla ylöspäin.
 
Pamir Highway, Tadjikistan


Keski-Aasiasta lensin kahdella vaihdolla Islantiin, jossa kävin ajamassa Kjölurin (F35) tien sekä tutustuin Länsi-Vuonoihin. Lämpötilaeroa Keski-Aasian ja Islannin välillä oli lähemmäs 20 astetta.

Loppuvuonna edessä on vielä yksi pidempi matka Kaakkois-Aasiaan, Myanmariin (Mandalay, Bagan) ja Thaimaiseen (Bangkok, johon minulla on viha-rakkaussuhde, sekä Ko Lanta) - sekä paluumatkalla käynti Qatarissa. Olen todennuttu että marraskuussa on hyvä matkustaa pois Suomesta ja Muumilaakson Marraskuuta - jonnekin missä aurinko paistaa ja lämpöä riittää.

Ensi vuoden alkuun taas kerran varattu lennot Tsekkeihin - Prahaan, joka tulee olemaan seitsemäs matka tähän upeaaan Keski-Euroopan kohteeseen. Keväällä tekisi mieli käydä Keski-Aasiaassa tai Kaukauksella. Kesän 2018 reissut ovat vielä auki - bucket listasta jotain..



5 kommenttia:

  1. Paljon on mielenkiintoisia kohteita mahtunut vuoteesi, ja lisää vielä edessä! Praha taitaa olla suosikkikaupunkejasi?
    Minä kävin siellä elokuussa (olin reilun viikon), ja jostain syystä en oikein lämmennyt kaupungille. Ehkä se oli minulle liian kuuma, suuri ja ruuhkainen - ja ehkä siksi joku muu aika vuodesta olisi parempi Prahassa käymiselle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Praha on minun suosikkikaupunkini -sitä ei käy kieltäminen. Pidän enemmän Mala Stranan ja Linnan alueesta (Novy Svety) kuin Stare Mestosta. Kaarlensillan ruuhkaa pyrin välttämään aina - paras se on aamuisin ennen klo 7 kun saa lähes itsekseen kävellä sillalla tai klo 1 yöllä. Prahassa myös Novo Mesto eli uudempi kaupunki on "turistivapaata" aluetta. Syksy- ja talvi ovat vähemmän ruuhkaista aikaa - mutta turisteja riittää ympäri vuoden.

      Poista
  2. Sulla on kyllä aina mielenkiintoisia reissuja! Sekä Keski-Aasia, että Amalfin rannikko ja lähiseudut kiinnostaisi kovasti. Lueskelin jo aiemmin sun kokemuksia Kaukaasiasta.

    Marraskuu on todellakin hyvä aika olla poissa Suomesta! Tänä vuonna marraskuussa koittaa minulla ensimmäistä kertaa Japani, jee! Mukavaa matkaa Kaakkois-Aasiaan! Odottelen niitä tarinoita innolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kaukasiaan suosittelen matkustusta - esim. Georgiaan, johon pääsee suhteellisen edullisesti Kiovan kautta lentäen. Keski-Aasian matka on "päräyttävä" maisemien ja ihmisten suhteen. Eikä paljoa ollut muita turisteja.

      Japanissa olen käynyt kerran - Tokiossa ja Fujin lähellä. Tokion menoa on vaikea kuvailla - se täytyy kokea ja tuntea. Kaikkialla pärjäsi ihan hyvin - japanilaiset ovat hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. Puhuin heille englantia ja vastasivat japaniksi ja kovasti kumartaen. Ja aina kaikki järjestyi - hymyllä pääsi pitkälle, ja piirtämällä paperille asioita. Mutta kyllä siellä myös englantia osataan.

      Poista
  3. Todella monipuolisia kohteita. Juuri sellaisia osa, joita moni sanoo erikoisiksi, mutta jotka minulle olisivat juuri niitä kiinnostavia. Tadjikistan, Kirgistan ja Kazakstan edelleen käymättä, mutta kiinnostavat kovasti.

    VastaaPoista