torstai 19. huhtikuuta 2018

Kohti Etelä-Afrikkaa

Tämän vuoden ensimmäinen pidempi matka suuntautuu lähemmässä 10000km päähän Suomesta - Afrikan eteläkärkeen - Etelä-Afrikkaan. Ostin lennot jo viime vuoden marraskuussa kun Ethiopian Airlines tarjosi lentoja Tukholmasta Addis Abeban kautta Kapkaupunkiin hintaan 365€. Katsoin että hinta on erittäin hyvä, koska normaalisti liput ovat noin 500-700 euroa. Tukholmaan lennän Helsingistä - Finnairin edullisilla 60€ lennoilla. Lennot Ethiopian Airlinesilla ovat Boeing 787-8 Dreamliner ja 777-200LR koneilla. Business upgradeakin tarjottiin -- hintaa 400€ per legi, mutta siitä olisi tullut hieman isompi kustannus kahden hengen lennoille (3200€) - joten jätin se käyttämättä..

Kakku seuraavan matkan mukaan

Etelä-Afrikassa vietän kahdeksan kokonaista päivää, joista kolme ensimmäistä vietä Kapkaupungissa tutustuen päänähtävyyksiin (Pöytävuori, Bo Kaapin ja Waterfrontiin) ja nauttien Afrikan syksystä, ja mahdollisesti käyden myös Kirstenboschin puutarhaan.

Kapkaupungista vuokraan auton, jolla suuntaa aluksi Cape of Good Hope:een (Hyväntoivonniemi) ja Simon's Towniin yhdeksi päiväksi - paikalla pitäisi olla myös pingviinejä. Simon's Townista matka jatkuu itään kohti Garden Routea - ja matkalla Mossel Bayihin olisi tarkoitus käydä myös Afrikan mantereen eteläisemmässä kohteessa - Cape Agulha, joka sijaitsee noin 150km Kapkaupungista itäkaakkoon. Mossel Bayssa vietetään seuraava yö.

Mossel Baysta matka jatkuu Garden Routea ja rannikkoa pitkin Plettenberg Bayihin, jossa yövyn suhteellisen erikoisessa majoituksessa. Lähistöllä olisi myös jotain "puisto-safareja". Plettebergista suuntaan kohti pohjoista Garden Route National Parkin läpi kohti tietä R62 - joka tunnetaan myös "viinitien nimellä" - koska sen varrella on lukuisia viinitiloja, ja seuraava yöpyminen onkin portviineistä kuuluissa Calitzdorpin kaupungissa, majatalossa joka useita satoja vuosia vanha ja edelleen tuottaa portviiniä. Calitzdropista matka jatkuu Stellenboschiin, joka on yksi isompi viinitilojen keskittymä Kapkaupungin lähellä. Toivottavasti pääsen maistamaan vuoden 2018 ensimmäistä satoa - onhan nyt Etelä-Afrikassa parhaillaan syksy ja sadonkorjuu menossa.

Krugerissa käynti olisi vaatinut toisen viikon, eli tällä kertaa tutustutaan Länsi-Kapmaahan ja Garden Routen maisemiin.

Majoituksissa suosin pieniä Bed&Breakfast tyylisiä majoituksia (hinta noin 90€/yö/2hlö sis. aamiaisen), ja auton sain vuokrattua Hertziltä viideksi päiväksi noin 100 euron hintaan.

Seuraavassa on vielä matkareittini:



Kiitos jo tässä kohtaa muille blogeille joista on saanut vinkkejä Etelä-Afrikan kohteista. Mikäli sinulla on jotain "must-see" kohteita erityisesti tuon reitin varrelta niin kuuluisin niistä mielellään.

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Kesälomasuunnittelua: Kyzylkumin aavikolta Välimerelle

On taas se aika vuodesta kun aloitan matkasuunnitelmien teon tai tarkistan jo Bucket listalta minne seuraavaksi. Seuraava keskustelu käytiin tammikuussa - ja mihin se sitten johtikaan täällä kertaa..

Tadjikstanin ja Afganistanin rajalla - joen oikealla puolella on Afganistan - Pamirilla

- Mitäs jos lähdettäisiin kesällä Kyzylkumin ja Karakumin autiomaahan pariksi viikkoa?
- Täh?? Missäs se on? 
- Keski-Aasiassa - Suomen kesät ovat olleet viime vuosina hieman viileitä, ja sateisia. Autiomaassa olisi lämmintä ja aurinkoa.. mä katsoin jo että lennot olisi hyvin sovitettavissa, turkkilaisella päästään.
- Siis missä tuo on?
- Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Tässä olisi pari uutta stan-valtiota, ja samalla käytäisiin upeissa Silkkitien kaupungeissa, kuten Samarkand, Khiva ja Buhara.. Käytiin viime vuonna Pamir vuoristossa. Sehän oli upea matka.
- Niin oli. Onkos se lähellä sitä paikkaa, missä se laivat on siellä hiekkaerämaassa. Sitä haluaisin kuvata? 
- Juu. Siellä päin olisi se kuivunut Aral-järvi - sehän olisi hieno paikka.. Lisäksi jos käydään siellä Helvetin Esikartanossa, Darvazan palavalla kaasukraaterillla.
- No, joo. Mutta mä haluaisin "normaalia kesälomaa", vaikka joku Välimeren kohde.. joku Kreikan saari. 
- Eiköhän se onnistu, meillähän näitä matkoja tehdään tyyliin Kaukasukselta-Karibialle (vuonna 2016, josta jatkettiin vielä Sisiliaan..) tai Pamir-vuoristosta Islantiin (vuonna 2017)
- Kiva!

Tällaista keskustelua on yleensä, kun matkoja suunnitellaan. Lue juttu loppuun niin tiedät mitä tässä oikein kävi.

Yashikul järvi taustalla (3700 mpy) - Pamirilla. Korkein yöpyminen.

Lähden siis kesällä käymään kahdessa uudessa stan-valtiossa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Tällä kertaa kyseessä on omatoiminen matka, ilman ryhmä-matkan "ihanuuksia" - tosin kuljettaja-opas on paikan päällä.

Tällä kertaan matkaan lähdetään Tashkentista, johon lennän Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Uzbekistanin pääkaupungista (Tashkenista) lennän Uzbekistan Airwaysin sisäisellä lennolla pohjoiseen Nukusin kaupunkiin, josta käsin käyn katsomassa Aral-järven entisiä alueita ja aavikolla ruostumaan jääneitä laivoja Mojnaqiin (Muynak). Sieltä palaan pariksi päiväksi Silkkitien yhteen upeimmista kaupungeista - Khivaan ennen siirtymistä Turkmenistanin puolelle.

Rajanylityksestä on odotettavissa mielenkiintoinen, ei pelkästään rajamuodollisuuksien suhteen (voi mennä tunti tai kaksi...) vaan myös sen, että raja ylitetään jalan ja siirtyminen on noin kilometri Karakumin kuumassa autiomaassa. Kesällä lämpötila on noin +40 - +50 astetta.

Turkmenistanissa vietän kolme päivää, joista ensimmäisenä suunnataan maasturilla keskellä aavikkoa olevaan Helvetin Esikartanoon, Darvazan palavan maakaasukraaterin luon yöpymään ja ihmettelemään palavaa kaasua, jotka neuvostoliittolaiset sytyttivät tuleen 1970 luvulla jotta se palaisi nopeasti pois. Pieni virhearvio tuli laskelmiin - Ei ole vielä sammunut...  Kraaterilta matka jatkuu Turkmenistanin pääkaupunkiin, Asgabathiin - joka on kuuluisia valkoisista marmorirakennuksista. Asgabathista matka jatkuu lentäen Maryyn ja Merviin (onpas hauskat nimet..) Turkmenistan airlinesilla (?!?) ja ihmettelemään Unescon kohteita.

Pamir "highway" - kohti Kirgistanin rajaa

Mervistä matka jatkuu takaisin Uzbekistaniin Buharaan pariksi päiväksi ja edelleen Aydarkul järven ja Kyzylkumin aavikon kautta Samarkandiin -  josta olen aina haaveillut, kun koulussa luin Silkkitien kertomuksia. Lopuksi palaan takaisin Tashkentiin pariksi päiväksi pikajunalla Samarkandista. Paluumatkalla on vajaan vuorokauden stop-over Istanbulissa.

Seuraavassa alustava matkareitti:



Matkalla on odotettavissa: pitkiä siirtymisiä, kuumaa ja pölyistä aavikkoa, kameleita, plovia (hyvää ruokaa), kuvauslupien kanssa säätämistä, mutta myös upeita Silkkitien aikaisia kaupunkeja ja historiaa sekä oletettavissa myös upeita kohtaamisia paikallisten ihmisten kanssa (myös rajalla..). Matkan suunnittelu on nyt aika pitkällä - käsimatkatavaroilla lähdetään matkaan, se on selvä se,.., ja seuraavaksi käynnistyy matkustusasiakirjojen (LOI ja viisumit) hakuprosessit, joista ainakin Turkemnistanin osalta ne voivat olla haastavia.

Entäpä se Välimeren matka - ja mitä sille suunnitelmalle kävikään.. Seuraava keskustelu käytiin muutama viikko edeltävästä..

- Ai niin, se Välimeren matkan. Katsoin että Korfulle pääsisi helposti ja edullisesti Helsingistä suorilla lennoilla. Sellainen viikon matka. Tulisi myös TCC piste kun on Joonianmeren saaria.. Varataanko?
- Kreikkaan! Hienoa...mennään joo.

(naps, naps -- pari minuuttia lentojen varaukseen Finnarilta ja Norwegianilta -- ja booking.comista majoitus..)

- No, nyt on lennot Korfulle...
- Hyvä! Pääsee nauttimaan Korfun upeista maisemista.. Mites majoitus..?
- Varasin ne Albaniasta, Sarandasta..
- TÄH?? Albaniasta...
- Majoitus siellä on yli kolme kertaa halvempaa kuin Korfulla, ja lautalla pääsee nopeasti Albanian puolelle. Mä lupasin että mennään Välimerelle -- Sarandan kaupunkin on Välimeren rannalla, heti siinä Korfun lähellä, Albaniassa.
- ????!!!
- Ollaan me kuitenkin pari päivää myös Korfun saarellakin, käydään ensin Albaniassa ja tullaan sitten Korfulle, ja kierretään saarta.
- Kiva!

Reissu-Janin kesä"loma"matkat eivät suuntaudu aina niihin kaikista tunnetuimpiin kohteisiin, ja välillä näiden matkojen suunnittelussa ja reitityksissä on muille ihmeteltävää. Ehkäpä myös tänäkin vuonna -- Kyzylkumin aavikolta Albaniaan. John Muirin sanoja ("Mountains are calling, I must go") mukaillen -- "World is calling, I must go" --

Tiedossa on siis ensi kesäksi vähintäänkin kuumia ja vähäsateisia kohteita Keski-Aasista ja Välimereltä - Albaniassa olen käynyt kerran, ja kovin tykästyin maasta ja nyt kohteena eteläinen Albania.

Ennen kesän matkoja tiedossa on myös road-trip matka Etelä-Afrikkaan, jonka tilannetta olen seurannut kiinnostuneena - "Zero day" lähestyy, eli vesi näyttää olevan loppumassa ainakin Kapkaupungin suunnalla. Tämäkin matkan suunnitelmista voi lukea kohta täältä.

Miten muilla matkailijoilla ja erityisesti maabongareilla matkoja suunnitellaan, ja onko on jo kesän matkoja suunniteltu?









lauantai 3. helmikuuta 2018

Olomouc - Vara-Praha

Olomouc sijaitsee Tshekin tasavallassa, Määrissä (Moravia), ja kuuluu yhteen upeimmista kaupungeista Tshekeissä. Se on kuin pienois-Praha, ilman Kaarlen sillan vyöryviä turistilaumoja ja selfie-tikkujen väistelyä. Olomoucin historia ulottuu yli tuhat vuotta taaksepäin, ja se on ollut aikoinaan 1100-luvulta lähtien Määrin alueen pääkaupunkina aina 1600-luvulle asti kunnes kolmentavuotisen sodan aikana, jolloin me - suomalaiset (ja ruotsalaiset) kävimme sen tuhoamassa. Saman kohtalon koki muukin paikkakunta Keski-Euroopassa, mm. Prahan Mala Stranan kaupunkinosa tuhottiin myös hakkapeliittojen toimesta. Huolimatta suomalaisten tuhoamisvimmasta Olomouc rakennettiin uudestaan, ja edustaa tyyliltään nyt 1600-1700 luvun rakennustyyliä - ja muistuttaa todellakin Prahaa.


Olomoucin astronominen kello

Kävin tammikuussa 2018 Prahan matkan yhteydessä Olomoucissa päiväretkellä. Prahasta pääsee Olomouciin helpoiten junalla noin kahdessa ja puolessa tunnissa. Junalippu maksoi noin 15€ meno-paluu LeoExpress junalla. Matkalla voi ihailla upeaa Tshekin maan maaseutua - juna kulkee välillä erittäin upeissa maisemissa jokilaaksoja seuraten.

Olomoucin uhkea rautatieasema

Olomoucin vanhaan keskustaan pääsee asemalta joko kävellen (noin 20 minuuttia) ja raitiovaunulla. Vanha keskusta on muodoltaan näppärän pieni, länsipäässä olevat pieni- ja suuri aukio, ja itäpäässä kohoaa Määrin alueen korkein torni joka kuuluu Pyhän Vaclavin katedraaliin. Itse suunnistin ensin katsomaan suurella aukiolla olevaa kaupungintaloa ja Pyhän Kolminaisuuden patsasta, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Patsas on rakennettu 1700-luvun alkupuolella, ja todella upean näköinen, mutta hieman tummentunut patsas.

Pyhän Kolminaisuuden patsas - suurella aukiolla
Varsinainen syy Olomouciin tuloon ei kuitenkaan ollut patsas, vaan kaupungintalon seinässä oleva astronominen kello. Tämä on samanlainen kuin Prahssa oleva kuuluisa astronominen kello, mutta henkilöt on vaihdettu kommunistisen ajan alussa edustamaan sen ajan ihanteita - sepät takovat rautaa, työläisiä ja urheilijoita - ja myös taustalla oleva mosaiikki edustaa oman aikakautensa ihanteita. Kellon lyödessä tasan alkaa kolmen-neljän minuutin soitto, joka sekin -- kuten Prahassa - päättyy kultaisen kukon lauluun. Täällä kiekuminen oli hieman metallinen - sosialismin tyyliin. Kello oli kyllä erittäin tyylikäs ja erilainen - suosittelen tutustumaan.


Olomoucia - pienen aukion arkkitehtuuria
Kelloshown jälkeen kävin tutustumassa erittäin hyvää panimoravintolaan Svatovaclavsky Pivovariin, jossa saa maistella heidän omia oluita - erittäin hyviä sellaisia, sekä nauttia hyvästä ja edullisesta ruuasta. Hinnat Olomoucissa ovat noin 40-50% edullisemmat kuin Prahassa (olut Prahassa: 2€, Olomoucissa: 1.4€). Ravintolan yhteydessä on myös olutkylpylä - Beer Spa, jossa pääsee kylpemään oluen joukkoon ja juomaan olutta niin paljon kuin jaksat. Ravintolasta oli sitten muutaman sadan metrin matka itse katedraaliin, joka on sisältä aika hulppea - vähän kuin Vituksen katedraali Prahassa.

Olomoucin vanhaa keskustaa


Iltapäivästä kävin vielä tutustumassa muutamiin kahviloihin ja (olut)ravintoloihin Olomoucin pienellä aukiolla. Suosittelen ainakin Pod Lipamia, joka sijaitsee upeassa kellaritiloissa.

Pod Lipamin kellariravintola

Mikäli Praha on jo tuttu voin todellakin suositella tätä paikkaa - varsinkin keväällä tai kesällä tai matkaa Cesky krumloviin, jossa kävin elokuussa 2016. Muita vinkkejä Prahaan löydät täältä.


Pilsner Urquell 

lauantai 6. tammikuuta 2018

Vinkkejä Vilnaan

Kävin viettämässä Liettuan pääkaupungissa Vilnassa pitkän viikonlopun, jonka aikana vuosikin vaihtui. Olen käynyt Vilnassa kahdesti aiemmin, keväisin - ja ainakin tällöin kovasti viihtynyt:
Wappu vilnassa

Varasin lennot airBalticilta, jotenka tiedossa oli pieni välilasku Riikassa. Lennon hinta oli lähes puolet suorista (Finnair), eli kannattaa tarkistaa lentojen hinnat - ja mahdollisesti yhdistää stop-over Riikassa. Lento lähti ajallaan Helsingistä ja koneena oli Bombardier Dash Q400 potkuriturbiinikone, jonka matkustusmukavuudesta voidaan olla montaa eri mieltä. Itse ei pitänyt tällä "vatkaimesta" - tärinä ja pörinä olivat erittäin kovat. Sanoisin että ATR:lla matkustus on huomattavasti mukavampaa. Onneksi lentoaika oli lyhyt - Riikassa jäi vajaat puolituntia vaihtaa konetta. Saavuin Vilnaan puolen yön jälkeen, ja olin varannut majoituksen heti lentokentän ulkopuolella olevasta AirInn Vilnius lentokenttähotellista, joka oli hyvä valinta - halpaan hintaan pääsi heti nukkumaan ja hintaan sisältyi aamiainen. Suosittelen tätä jos saavut myöhään tai lähdet aikaisin.

Lentokentältä pääse Vilnan keskustaan (Stotis bussiasemmalle) näppärästi bussilinjoilla 1,2, 88 tai erillisellä Express bussilla. Jos ostat lipun kuljettajalta se maksaa yhden euron. Matkakortilla hinta oli  0.7 euroa. Junallakin pääsee keskustaan, mutta vuoroja on vain muutama vuorokaudessa. Taksin hinta on non 10-15 euroa. Suosittelen eTaksi mobiilisovelluksen lataamista, jolla voit tilata taksin suoraan siihen missä olet, määrittää mihin menet, näet suoraan hinnan eikä kuljettajan kanssa täydy alkaa vääntämään toimiiko mittari vai ei. Lentokentältä on noin 15-20 minuutin matka keskustaan - noin 5 kilometriä.

Bussiasemalta pääsee näppärästi kävellen suoraan vanhan kaupungin keskustaan - eikä uusikaan keskusta ole kaukana. Vilnassa sopii parhaiten liikkua jalan - ja kaikki päänähtävyydet ovat sopivan matkan päästä toisistaan. Vilna on kuuluisa monista kirkoistaan, joita tuntuukin oleva joka puolella kaupunkia. Vilnan katedraali muistuttaa kreikkalaista temppeliä ja on erittäin pelkistetty. Vieressä on ruhtinaan palatsi, jossa on museo ja vaihtuvia näyttelyitä. Katedraaliaukiolta näkee hyvin myös kuuluisan Gediminasin tornin, josta on hienot näkymät yli kaupungin. Tornille pääsee aukiolta käsin, joko puiston reunasta kävellen tai joen puolelta funicular junalla. Suosittelen että funicularilla nousee ylös ja kävelee alas. Kun katsoo aukiolta itään näkee kolme valkoista ristiä kukkulan päällä - sinne on hieman pidempi matka (noin puolisen tuntia) - pienemmän Vilnia joen yli menee silta, ja pitkät rappuset itse näköalapaikalle.

Vilna Katedraaliaukion jouluvalaistus

Vanhan kaupungin katuja - Ghetton alue

Upeita taloja riittää vanhassa kaupungissa

Taidetta seinässä


Kirkkojen lisäksi kaupungista löytyy oma "tasavalta", Uzupis - joka on boheemialue, josta löytyy paljon gallerioita, ravintoloita ja mukavia kahviloita. Kannattaa käydä lukemassa tasavallan perustuslaki, jossa on 41 artiklaa. Perustuslaki on kirjoitettu usealla kielellä, löytyy myös suomeksi kirjoitettuna. Uzupisin valtiossa viettää helposti puoli päivää.

Seuraavat kaksi yötä majoituin keskustassa olevassa Grotthaus Boutique hotellissa, joka sijaitsi pienen hiljaisen sivukadun varrella. Kiva pieni ja vanhan ajan tyylinen hotelli. Toinen suositeltava hotelli on Stikliu kadulla oleva Centro Kubas Angel hotelli. Samaisen pienen kadun varrella ja läheisyydessä sijaitsee monta hyvää ravintolaa, joista tällä kertaa tuli syötyä Lokys ("Karhu") ravintolassa erittäin hyvä illallinen. Suosittelen että varaat ruokailun heidän goottilaisesta kellaritilasta, jonne laskeudutaan tosi kapeaa ja jyrkkiä portaita pitkin. Katutasolla sijaitseva ruokailutila ei ole niin "intiimi", kuin kellarissa oleva ruokailutila. Toisena vinkkinä ravintolasta - bussiaseman lähellä sijaitseva Chacapuri Sodu (Sodu 9) oleva erinomainen georgialainen ravintola. Hinta-laatusuhde erinomainen, ja täältä saa myös Borjomin vesiä sekä georgialaista vihreää limua (rakuunasta tehtyä!). Yleinen hintataso ravintoloissa on huomattavasti edullisempi kuin esim. Tallinnassa.

Oluen ystäville Vilna (ja Liettua) on mukava paikka - löytyy paljon pieniä olutravintoloita, ja pienpanimoiden tuotteita on runsaasti saatavilla. Bambalyne (heti Lokys ravintolan toisella puolella) oli aiemmin erittäin hyvä paikka, mutta nyt sen taso on laskenut. Aiemmin siellä oli hyvä palvelu, ja oluet olivat oikeassa lämpötilassa - nyt lähes kaikki ovat kylmäkaapeissa ja palvelu on töykeää. MUTTA -- Alaus Biblioteka (Traku g.4) on erinomainen valinta - Olut kirjasto! Siellä palvelu pelaa, henkilökunta antaa maistaa oluita ennen valintaa, ja voit valita useamman oluen maistelumenuun. Paikka ei ole halvimpia paikkoja oluen juomiseen, mutta tällä on erittäin hyvä valikoima. Halvan oluen ystäville ja riehakkaaseen menoon suosittelen Snekutis olutravintoloita, joita löytyy kolme kappaletta ympäri kaupunkia. "Ruokaakin" näistä saa - mutta suosittelen hunajaoluen juontia. Vilnan vanhin pubi, Busi Trecias, on myös mukava paikka - ja yleensä aika täynnä.

Nähtävyyksistä pitää vielä mainita erittäin mielenkiintoinen, mutta ehkäpä joillekin hieman ahdistava kohde - kansanmurhan ja KGB museo pääostoskaudun varrella. Paikka on tosiaan aiemmin ollut KGB päämaja Vilnassa. Lipunmyyjä oli tyrmäävä kokemus - vanha tiuskiva nainen, joka oli samalla erittäin töykeä. Liekö ollut töissä täällä aiemmin KGB:n aikana?!? Museossa on erittäin hyvin kuvattu Liettuan vaiheita 1900-luvun alusta lähtien - erityisesti mitä tapahtui neuvostomiehityksien (kaksi kertaa) ja natsien aikana. Näyttelyn kuvatekstit ovat kuvaavia kertomuksia mitä milloinkin on tapahtunut. Erityisesti kansalaisten pakkosiirrot Siperiaan, elämä vankileireillä ja paluun vaikeudet Liettuan neuvostotasavaltaan. Sekä mikä itselleni tuli yllätyksenä oli partisaanijoukot, jotka toimivat Liettuassa vielä pitkälle 1950 luvulle asti. Useat saatiin kiinni, ja heitä odottikin tässä talossa karmea kohtalo. Talon alakerrassa on vankiosasto, josta löytyy pidätyssellejä, kidutuskammioita ja teloitushuoneet - jotka ovat oikeastaan jätetty alkuperäiseen kuntoon vuodelta 1991, jolloin paikka suljettiin. Varoituksen sana : Teloitushuone voi jollekin olla hieman turhan kova paikka - varsinkin videoiden pyöriessä taustalla näyttäen "kuvitettuja" teloituksia.. Itse vietin aikaa museossa lähemmässä kolme tuntia, ja käynnin jälkeen oli hieman tyhjä olo - ajatukset pyörivät päässä, mitä kaikkea tämä kansa onkaan joutunut kokemaan.

Kaksi-kolme päivää riittää hyvin Vilnan nähtävyyksien katseluun, ja suosittelen myös Trakain linnassa käyntiä. Sinne pääsee bussilla näppärästi noin 30 minuutissa, eikä maksa paljoakaan. Tällä kertaa en Trakaissa käynyt, koska olin käynyt siellä muutama vuosi sitten keväällä.  Tänne kannattaa varata vähintään puolipäivää ja samalla nauttia alueen ympäristöstä - mukavia ravintoloita on lähellä linnaa.


















sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Matkailuvuosi 2017

On taas perinteisen vuosikatsauksen aika - eli Matkailuvuosi 2017 lähestyy loppuaan, ja tässä artikkelissa luon katsauksen mitä kaikkea on vuonna 2017 tapahtunut matkailun osalta ja mitä uusi matkailuvuosi 2018 tuo tullessaan. Vuosi sitten oli siinä "oudossa tilanteessa" että vuodelle 2017 ei oltu varattu yhtään matkaan, mutta niinpä vaan tuli käytyä ulkomailla useamman kerran, milloin lentotarjouksien houkuttelemana ja milloin taas kiinnostuksesta uuteen kohteeseen.

Bagan, Myanmar - yksi upeista temppeleistä joita alueella oli tuhansia

Tilastonikkarina vuodesta 2017 voidaan todeta:

  • Uusia maita: Israel (ja Palestiina), Tadjikistan, Kirgistan, Kazakstan, Myanmar ja Qatar, Marokko, Laos ja Vietnam. Tällä hetkellä olen käynyt 76 eri maassa. 
  • "Vanhoja maita": Tsekki (2 kertaa), Italia, Viro (2 kertaa), Islanti, Tanska, Thaimaa, Liettua
  • Matkailuvuorokausia: 70 vrk 
  • Lentomatkoja: 35 kpl, kilometrejä noin 60000km - 92 tuntia (4 päivää) lentokoneessa istumista. 
  • Uusia "lentokonetyyppejä", joissa on tullut matkustettua vuonna 2017 ei ollutkaan,mutta seuraavat lentoyhtiöt olivat uusia: Air Manas, Air Astana, Air KBZ - joissa viimeisimmissä sai ihan oikeasti käsin kirjoitetut lentoliput. 
Kuvauksia matkoista löytyy blogista maa-kohtaisista linkeistä, tai Matkailun sadonkorjuuta vuodelle 2017 artikkelista. Vuoden 2017 upein reissu oli matka Keski-Aasian kolmeen valtioon - jossa matkasin 24 päivän ajan Pamir Highwayn ja Kirgistanin ylänköalueilla, osin myös samaa reittiä mitä Mannerheim oli tehnyt vuonna 1906. Tällä matkalla tuli käytyä lähes viiden kilometrin korkeudella - korkein ylitys oli Al Baktain sola - 4655 metriä merenpinnan yläpuolella - ja tämä on Pamir Highwayn korkein kohta. Marraskuun pimeyttä pakenin taas kerran Kaakkois-Aasiaan, missä Myanmarin oli uutena kohteena, hieno on tämäkin maa vaikkakin nykyinen tilanne sielläpäin on hieman epävakaa. 

Uudeksi suosikki lentoyhtiöksi nousi Qatar Airways - näppärä vaihtoyhteys Dohassa,  erinomaiset tarjoukset (lensin Bangkokiin 360€:lla) hyvät koneet ja erinomainen palvelu saavat minut varmaan myös tulevaisuudessa valitsemaan Qatarin välilaskupaikkana uusiin maihin. Toinen suosikkiyhtiö on Turkish Airlines - ja jos pitää näitä kahta verrata, niin sanoisin että ruoka- ja juomatarjoilut ovat parempia Turkish Airlinesilla, mutta lentokoneet on parempia Qatar Airwaysilla. Kannattaa myös hyödyntää Qatarin tarjous ilmaiseen majoitukseen Dohassa, mikäli välilasku on hieman pidempi. 

Vuoden 2018 matkailun suunnittelut on taas käynnistetty, ja muutamia matkoja on varattu vielä tälle ja ensi vuodelle. Tammikuussa olevat Matkamessut kuuluvut myös perinteiseen ohjelmaan, ja ainakin viime vuonna sain sieltä hyviä vinkkejä ja sain sieltä myös idean lähteä Keski-Aasiaan  Traveller osastolla käynnin jälkeen. Samalla kertaa bucket-listaan nousi myös Etelä-Afrikka, jonne matkustan ensi keväällä.

Al Baktai pass (4655m.p.y ), Tajikistan - Badakhstanin autonominen alue

Tässä listaa tulevista matkoista:
  • Uuden vuoden vaihtumista lähden juhlistamaan Vilnaan, Liettuaan. Tämän matkan varasin pelkästään fiilis-pohjalta koska Vilnan vanhakaupunki on erittäin mukava kohde. Suosittelen Tallinnan ja Riikan matkaajille tätä upeaa kohdetta - kaupunki on erittäin "keski-Eurooppalainen" ja oluen ystäville melkein must-kohde.
  • Viikko Matkamessujen lähden (taas kerran...) käymään Prahassa, joka on itselleni SUOSIKKIKOHDE NUMERO YKSI EUROOPASSA ja tunnen tämän kaupungin ehkäpä parhaiten sitten Tallinnan. Kyseessä on jo seitsemäs matka Prahaan. Päätöstä matkaan ei myöskään pitänyt pitkään miettiä kun Norwegian lentotarjoukset tulivat myyntiin - menopaluu 69€. Lisää Prahasta löydät blogista.
  • Marraskuussa some-virrasta tuli Secret Flying sivustolta "veret seisauttava" tarjous lennoista Etelä-Afrikkaan - Ethiopian Airlinesin lennot Tuhkolmasta Addis Ababan kautta Kapkaupunkiin 369€ meno-paluu !!! Niinpä ostin lentoliput Etelä-Afrikkaan, jonne olen lähdössä huhtikuun lopussa kymmenen päivän (omatoimi) matkalle, kohteena Kapkaupunki ja Garden route. Laitan tarkempia matkasuunnitelmia tänne - ja mikäli olet käynyt Etelä-Afrikassa otan vastaan kaikki vinkit ja linkit
Muita matkoja vuodelle 2018 en ole "vielä" varaillut, mutta suunnitelmia on useita - ja niitä löytyy Bucket listalta...
  • Kesällä voisi käydä Euroopan puuttuvia TCC-kohteita läpi, lähinnä Välimerellä tai Englannin kanaalisaarilla -- tai jospa sittenkin lähtisi Mongoliaan (Trans-Siberian kautta?), Uzbekistaniin tai Turkmenistaniin - näistä kaksi viimeistä voivat olla aika kuumia kohteita kesällä. 
  • Loppuvuonna kohteista ykkösenä olisi Chile tai jonkin muu eteläisen pallonpuoliskon kohde, jossa olisi aurinkoa ja lämpöä. Odotellen Qatarin ta Turkishin lentotarjouksia... 







    sunnuntai 10. joulukuuta 2017

    Qatar - stopover kohde

    Palasin Thaimaasta Suomeen Qatar Airwaysilla, ja Dohassa oli tiedossa 20 tunnin vaihtoaika ennen Helsingin lentoa. Syksyllä Qatar oli helpottanut viisumisäädöksiä ja 80 maan kansalaiset saivat Visa On Arrivalin ilmaiseksi kolme kuukauden oleskelua varten. Tämän lisäksi Discover Qatar ohjelma tarjoaa ainakin tällä hetkellä ilmaisen majoituksen yhdeksi vuorokaudeksi tai kahdeksi hintaa sata dollaria. Päätin hyödyntää ensimmäisen vaihtoehdon ja olikin varannut viiden tähden hotellista huoneen.

    Saapumisen yhdessä Dohaan taisi koneesta 99% siirtyä suoraan odottamaan jatkolentojen lähtöjä ja suuntasin itse Dohan kentän Immigratioon. Ei ollut kuin intialaisia jonossa, muita länkkäreitä ei näkynyt. Jonotin hetken ja pääsin tuimailmeisen virkailijan syyniin. Kyseli muutamia kysymyksiä ja vaati nähdä hotellin varauksen, katse kameraan ja leima passiin. Kentältä suuntasin Karwa taksilla (nimi naurattaa vieläkin) Dohan ”vanhaan kaupunkiin”, jossa majoitus oli Souq waqif Boutique hotellissa, jossa on useampia ns historiallisia hotelleja souqin alueella. Sain huoneen El Bibba hotellissa, jossa riitti pokkurointia ja Yes, Sir meininkiä ja sain vielä upgraden isoon 40 neliön sviittiin.. Eikä niitä turisteja näkynyt vieläkään missään..

    Vietin iltapäivän ja illan oikeastaan vain Souq waqifin ja läheisen rantakadun varrella, ja illalla alkoi näkymään paikallisia enemmän kun saapuivat öky-maastureilla paikalle. Ja näin muutaman turistin.. mutta se mikä kiinnitti huomion oli vierastyöläisten määrä. Intialaiset ajoivat taksia ja Filippiinit tarjoilivat ravintoloissa ja afrikkalaisia oli vartiomiehinä.. tämä maa todellakin toimii vierastyöläisten voimalla. 

    Souq wafiq on suhteellisen nopeasti kävelty ympäri, mutta kannattaa käydä katsomassa Falcon Souqia eli haukkojen myyntiin keskittynyttä myyntipaikkaa, missä on myös haukka sairaala. Souqista löytyy myös paljon ravintoloita - alkoholia ei niistä saa, mutta erinomaisia mocktaileja kylläkin. Rantakadun varrella oli tarjolla paljon veneitä, joilla olisi päässyt purjehtimaan Dohan edustalle. Muuten Dohassa liikkuminen jalkaisia on tehty vähän hankalaksi,mutta Karwalla pääsee paikasta toiseen suhteellisen edullisesti ja ne käyttävät oikeasti mittareita.

    En suoraan sanottuna pitänyt Dohasta paljoakaan, mutta siellä oli ihan hyvä yöpyä luksushotellissa (ilmaiseksi!!) ja ihmetellä mitä öljyrahoilla saa ja Lexuksella pääsee. Qatar Airways voin suositella varauksetta erityisesti kattavan verkoston ja hyvien uusien koneiden ja erinomaisen palvelun suhteen. Maksoin Bangkokin lennoista 360€ ja paluussa olisin päässyt business luokkaan 400 eurolla, business luokan Meno-paluu lippuja saa noin 1000 eurolla.
    Lisäksi kannattaa hyödyntää tuo majoitus jos on pidempi vaihtoaika.







    lauantai 9. joulukuuta 2017

    Ko Lanta ja Ao Nang

    Palasin kuuden päivän Myanmarin matkan jälkeen takasin Thaimaaseen, josta lensin Bangkokista Krabille Bangkok Airways lentoyhtiöllä. Lentoyhtiö mainostaa olevansa Boutique lentoyhtiö joka lähinnä näkyy siinä,että sillä on jokaisella kentällä oma lounge, jossa on tarjolla pientä syötävää ja juotavaa (ei alkoholia). Lento Krabille kesti noin puolitoista tuntia, ja perillä odotti kaatosade.. tarkoituksena oli viettää viisi rantalomapäivää auringossa mutta sadekausi tuntui vielä jatkuvan. 

    Krabin lentoasemalta suuntasin Ko Lantan saarelle, jonne on noin kahden tunnin matka. Olin varannut kolmen yön majoituksen Relax Beachilla, olevasta Lazy Days Bungalows nimestä paikasta. Ko Lantan saarella huomaa, että se on todellakin ”ruotsalainen saari”, joka puolella Ruotsin lippuja ja monet ruotsalaiset ovat tänne investoineet majotuksissa ja ravintoloissa edeltävän tsunamin jälkeen. Vaikka vielä ei ollutkaan sesonki niin ruotsalaisia oli todella paljon jo lomalla tällä suhteellisen rauhallisella saarella, jossa paikalliset ovat muslimeita. Lähinnä tämä näkyi siten, että tietyistä kaupoista ei saanut alkoholia ja joissakin ravintoloista se puuttui listalta - mutta kysymällä kylmä Chang olut kumminkin jostain löytyi.

    Toisena Ko Lantan päivänä (aurinko paistoi!) suuntasin saaren pohjoisosaan Salangin kylään, josta käsin kävelin takaisin kolmen rannan kautta (noin 10km) takaisin Relax beachille. Rannat olivat lähes autiot eikä kaupustelijoita näkynyt missään. Pohjoisin ranta oli paras paikka käydä uimassa, koska ranta oli erittäin tyyni ka hiekka erittäin hienoa. Matkalla löytyy paljon ravintoloita, mm hyvä Thai CAT ravintola, jossa (valitettavasti) kuuli ”Terve, terve...” huutoja ilman että oli sanonut sanaakaan - tunnistavat kyllä kasvon piirteistä mistä oltiin. Ruoka oli hyvää ja henkilökunta tehokasta.. Vinkkinä voidaan todeta, että Lazy Days ravintola oli yksi saaren parhaimmista ja suosituimmista paikoista ja siinä tuli käytyä useamminkin kerran kun mökistä oli matkaa vain kymmenen metriä...

    Kolmantena päivänä piti lähteä käymään saaren itäpuolella, mutta vesisade muutti suunnitelmat jotenka tein taas useamman kilometrin rantakävelyn lämpimässä vesisateessa ja muuten vaan lepäilin rannoilla ja nautin olosta.

    Neljäntenä päivänä matkustin Ao Nangiin, joka tuntui todella ruuhkaiselta ja kiireiseltä Ko Lantan jälkeen - vesisade jatkui täälläkin, mutta pääsin nauttimaan auringosta juuri sopivasti Raileys rannoilla joihin pääsee vain veneellä (200 bath Meno-paluu). Kävin kaikilla eri rannoilla, joista eteläisin on ehkäpä se upein. Suosittelen tätä paikkaa vaikkapa yhden päivän kohteeksi Ao Nangista tai Krabi townista käsin. Ao Nang on muuten aivan turistipaikka, josta löytyy jopa suomalainen ravintola ja muutenkin riittää huutelijoita ja räätäleitä.. no, tulipan nähtyä tämäkin paikka. Jollekin tämä sopii aivan varmasti, mutta minulle ei .. no, täytyy tunnustaa että join (kalliin) lonkeron kun sitä siellä myytiin..

    Krabilta palasin vielä päiväksi Bangkokiin, jossa kävin Red Sky baarissa illalla ihailemassa Bangkokin valoja.. hieno paikka Red Sky, mutta Erittäin Kallis, varsinkin Mumm Champagne baari..