Kazbegi

Eilinen päivä vietettiin isoilla Kaukasus vuorilla lähellä Venäjän rajaa, Kazbegi vuoren (5047mpy) lähettyvillä. Tehtiin nopeahko kävelyretki Kazbegin kylästä (1750mpy) läheiselle kirkolle, joka sijaitsi 450 metriä ylempänä. Täältä oli hyvät näkymät ympäröiville vuorille. Suuriosa turisteista siirtyi kirkolle nelivetoautojen kyydillä törkeään 50 larin hintaan. Itse käveltiin matka upeassa auringonpaisteessa.

Iltapäivästä palattiin takaisin Tbilisiin, jossa käytiin ihmettelemässä paikallista ravintokulttuuria ruokaravintolassa, jossa esitettiin vuoronperään hienoa georgialaista kolmiäänistä mieslaulua, georgialaisia kansantansseja ja ihan älyttömän kovalla äänen paineella Disco hittejä 80- ja 90-luvulta erään naislaulajan karaoke-versioina yhdistettynä puolalaisten turistien spontaanin tanssiesityksen mm. vanhemman pariskunnan tangoaskelin vetämään Eurorythmicsin biisiin (sweet Dreams)...Ja sitten taas hienoa mieslaulua, upeita kansantansseja ja discon jytkettä jne... Tämä oli aika absurdi-tilanne, varsinkin Disco biisit suhteellisen fine dining -paikassa. Tämä on kuulema normi ohjelma - "maassa maan tavalla" totesin autossa korvat musiikin pauhusta humisten.

Aamusta piti lähteä käymään Armeniassa. Olimme sopineet erään henkilön kanssa aiemmin päiväretkestä Savan järvelle. Tämä henkilö teki sitten oharit, eikä koskaan tullut paikalle - eli Armenian matka jää toiseen kertaan ja ehkäpä parempi niin koska tällöin päästään kunnolla tutustumaan maahan eikä vain käydä "bongaamassa" paikka 9 tunnin kierroksella. Oltiin sitten päivä Tbilisissä tutustuen erään mäen päällä sijaitsevaan huvipuistoon sekä myöhemmin vanhan kaupungin nähtävyyksiin.

Yhteenveto:

Georgia osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi maaksi, vaikka ehdimme nähdä maata vain kahdeksan päivän ajan. Vaatisi vähintään toisen tai kolmannen viikon, jotta olisi ehditty käymään vielä Mustan meren rannalla, luoteis Georgiassa sekä viettää enemmän aikaa Kaukasus vuorilla. Matkakohteena Georgia on erittäin edullinen, luonto on upeaa, ruuat ja erityisesti viinit erinomaisia. Niin, ja paikalliset myös hymyilevät kun heidän kanssaan pidemmän aikaa tutustuu - vaikka aluksi voivat vaikuttaa "hymyttömiltä" - vähän niinkuin me suomalaisetkin.

Seuraavassa kuvia Kazbegin alueelta.

Kylänraittia, josta lähdimme ylöspäin vuorille. Keltainen putki on kaasuputki - ns. pintavetona, 

Venäjän ja Georgian rajalla oli tapahtunut vuosi sitten iso maanvyörymä, jota vielä korjailtiin.

Anaurin kirkko:

Uplistsikhe-Gori-Kazbegi

Tänään oli pitkä ajopäivä Akhaltsikhesta Kazbegiin, 350km - isoille Kaukasus vuorille. Matkaan meni koko päivä, mutta oli myös matkalla paljon nähtävääkin. 

Ensimmäisenä kohteena oli kallioluolat 3000 vuoden takaa - Uplistsihke. Tämä luolakaupunki oli siis yli 2000 vanhempi kuin eilen käyty Vardzia luolakaupunki.

Luolien jälkeen suunnattiin Isä Aurinkoisen eli Stalinin kotikaupunkiin Goriin, jossa tutustuimme herrasta tehtyyn museoon, kotitaloon sekä junan vaunuun, jolla herra oli matkustellut ympäri CCCP:ta, kun ei uskaltanut lentää. Museosta löytyi myös Suomen valtion vuonna 1949 lahjoittama 70-vuotislahja - Kalevala-aiheinen puukulho. Itse museo suorastaan huokui neuvostohenkeä - olihan se rakennettu 1950 luvulla.

Gorista matka jatkui kohti Kazbegiä, joka sijaitsee isoilla Kaukasus vuorilla (itse kylä on 1750 mpy) ja vieressä kohoaa Kazbegi vuori yli 5000 mpy. Ajoreitti nousi kokoajan ylöspäin, ja matkalla pysähdyttiin taas eräässä kirkossa (Anaurin) joka olikin hienolla paikalla - tosin tekojärven vieressä.

Vihdoin päästiin lähes 2400 metrin korkeuteen, ja Kaukasus vuoret alkoivat näkyä ympärillä. Pysähdyimme jännään paikkaan ottamaan kuvia - siinä oli älytön monumentti joka ylisti Venäjän ja Georgian 200 vuotista ystävyyttä, tehty vuonna 1983.

Vardzia

Lounais-Georgiaan tutustuminen jatkui Akhaltsikhe käsin kohteena Vardzian kallioluolat, jotka on louhittu kallioon 1100-luvulla. Kyseinen paikka on ollut sekä tärkeä kaupunki että luostarialue. Kohteessa on luolia lähes 500, muutamia kirkkoja (13), 25 viinikellaria yms. Tänä päivänä luolissa asuu kymmenkunta munkkia ympäri vuoden. Vuoden 1283 maajäristys teki paljon tuhoa alueella, ja tämän jälkeen sekä persialaiset että turkkilaiset ovat alueella ryöstelleet.

Kävimme luolissa, kapeissa käytävissä ja kallion reunalla noin tunnin ajan. Huikea paikka!!!

Matkalla käytiin myös Khertvisin linnoituksessa, jossa oli hienot näkymät.

Viimeksi tutustuimme Akhaltsikhe Rabati nimiseen linnoitukseen, joka toimii nykyisin museoalueena.

Mtskheta ja Borjomi

Kolmantena matkapäivänä suunnattiin kohti lounais-Georgiaa. Ensimmäisenä kohteena vanha pääkaupunki, Mtskheta (lausuttaan ihan oudosti.. kraak-äänteellä), joka Georgian kristinuskon kannalta tärkeä paikka - vuonna 372 A.D. uskonto otettiin käyttöön. Kävimme katsomassa paria kirkkoa, joihin liittyi useampia legendoja siten kirkko oli paikalle pystytetty ja mitä ihmeitä paikalla oli tapahtunut. Ensimmäinen kirkko oli Jvari kirkko 600-luvulta, ja toinen Svetitskhoveli katedraali 1100-luvulta. Tässä kaupungissa kohtaa myös kaksi jokea, Mtkvari ja Aragvi. 

Yksityiskohtana mainittakoon että ensimmäisessä kirkko oli pappi, joka oli tällä kertaa erittäin puhelias. Kuulemma joskus on heittänyt turistit pihalle, jos vaatetus on ollut väärä. Täällä miehillä pitää olla pitkät housut ja hiallinen paita, naisilla taas huivi ja jossain jopa mekko päällä.

Jvari kirkko

Kirkko sisältä. Hyvin pelkistetty - valo lankeaa ikkunasta toiselle puolelle kirkkoa.

Katedraali

Hieman poikkeava fresko, koska siinä on myös horoskooppimerkit mukana. Ehkäpä tällä pyrittiin jo 1100-luvulla osoittamaan tähtitieteellisiä yhteyksiä uskontoon.

Seuraavaksi matka jatkui kohti Borjomia, joka tunnetaan lähdevesituotannosta. Matkalla nähtiin isoja pakolaisalueita, jota on pystytetty Etelä-Ossetian sodan (elokuun 2008) jälkeen kun georgialaisen joutuivat muuttamaan pois alueelta jota Ossetia (Venäjä) valvoo. Pari viikkoa sitten raja-aitaa oltiin taas siirretty lähemmäs valtatietä, mutta nähtävästi nykyinen Georgian hallitus ei oikeastaan halua tehdä asialle mitään vaan tyytyy vaan 'seuraamaan sivusta'. 

Georgia ei ole EU-maa, mutta jokapaikassa on liput rinnakkain.

Borjomissa käytiin maistamassa lähdevesiä, kunnes matka jatkui lounais Georgiassa, lähellä Turkin rajaa, olevaan Akhaltsikhe kaupunkia jossa ollaan pari päivää tutustuen alueen nähtävyyksiin. Yötä ollaan pienessä majatalossa, jossa ainakin ensimmäisenä iltana tarjottiin aivan uskomattoman hyvää georgialaista ruokaa.

Lisähuomio: liikennekulttuuri on vähän eri kuin mihin on tottunut - on kaiketi normaalia että kaksikaistaisella tiellä mahtuu rinnakkain viisikin autoa. Ja torvet soivat,,,

Kakheti - viinimatkalla

Tänään suunnattiin itä Georgiaan Kakhetin alueelle, joka on kuuluisa georialaisen viinin tekopaikkana. Ensin ajettiin puolitoista tuntia suhteellisen hyväkuntoista tietä pitkin Sighaghin kaupunkiin, jota kutsutaan myös rakkauden kaupungiksi - siellä kun on 24/7 auki oleva häätalo, vähän Las Vegasin tyyliin. Muuten kaupunki sijaitsee noin 900 mpy ja sieltä on hienot näkymät alla olevaan tasankoon, jossa itse viinin viljelyä tehdään. Kaupunkia ympäröi linnoitusmuurit, koska täältä suunnasta persialaiset tekivät valloituksia Georgiaan.

Sighaghin kaupunki:

Kaupunkia kiertää puolustusmuuri, ja aiemmin jokaisella kylällä oli oma torni mihin paeta. Georgian "Kiinan muuri"?

Upea keltainen Lada parkissa.

Sighaghin jälkeen jatkettiin matkaa "viinitiellä" ja kävimme katsomassa miten georgialaista viiniä tehdään. Saviruukkumaiset säiliöt on upotettu maahan, ja niissä säilötään viiniä 100-4000 litran säiliöissä. Georgialainen viini eroaa eurooppalaisesta siten, että myös rypäleen kuoret käytetään käymisen yhteydessä. Saatiin maistaa erilaisia viinejä sekä paikallista grappaa, jossa alkoholia taisi olla lähemmäs 60%. Punaviini oli erinomaista, valkoviini ei niinkään. Paikka jossa vierailtiin oli sama mikä on ollut Viile Haapasalon 30-päivää Silkkitiellä ohjelmassa, samainen kultahampainen mies oli siellä paikkoja esittelemässä. 

Viiniä saviruukusta..

Viinien jälkeen pysähdyttiin lounaalla erässä paikallisessa talossa - olihan hyvät sapuskat.

Mersu, jolla teimme matkaa..

Paluumatkalla Telavin kautta pysähdyttiin vielä ostamaan vesimelonia - 5kg meloni maksoi vähän yli euron!

Lopuksi käytiin vielä muutamassa kirkossa ennen paluuta Tbilisiin. Erittäin hienot maisemat, ja nähtiin jopa hieman Kaukasusta. Matkaan meni lähes kymmenen tuntia, mutta onneksi välillä oli taukoja sekä viininmaistelua että kirkkoja ja luostareita.