Kesälomasuunnittelua: Kyzylkumin aavikolta Välimerelle

On taas se aika vuodesta kun aloitan matkasuunnitelmien teon tai tarkistan jo Bucket listalta minne seuraavaksi. Seuraava keskustelu käytiin tammikuussa - ja mihin se sitten johtikaan täällä kertaa..

Tadjikstanin ja Afganistanin rajalla - joen oikealla puolella on Afganistan - Pamirilla

- Mitäs jos lähdettäisiin kesällä Kyzylkumin ja Karakumin autiomaahan pariksi viikkoa?
- Täh?? Missäs se on? 
- Keski-Aasiassa - Suomen kesät ovat olleet viime vuosina hieman viileitä, ja sateisia. Autiomaassa olisi lämmintä ja aurinkoa.. mä katsoin jo että lennot olisi hyvin sovitettavissa, turkkilaisella päästään.
- Siis missä tuo on?
- Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Tässä olisi pari uutta stan-valtiota, ja samalla käytäisiin upeissa Silkkitien kaupungeissa, kuten Samarkand, Khiva ja Buhara.. Käytiin viime vuonna Pamir vuoristossa. Sehän oli upea matka.
- Niin oli. Onkos se lähellä sitä paikkaa, missä se laivat on siellä hiekkaerämaassa. Sitä haluaisin kuvata? 
- Juu. Siellä päin olisi se kuivunut Aral-järvi - sehän olisi hieno paikka.. Lisäksi jos käydään siellä Helvetin Esikartanossa, Darvazan palavalla kaasukraaterillla.
- No, joo. Mutta mä haluaisin "normaalia kesälomaa", vaikka joku Välimeren kohde.. joku Kreikan saari. 
- Eiköhän se onnistu, meillähän näitä matkoja tehdään tyyliin Kaukasukselta-Karibialle (vuonna 2016, josta jatkettiin vielä Sisiliaan..) tai Pamir-vuoristosta Islantiin (vuonna 2017)
- Kiva!

Tällaista keskustelua on yleensä, kun matkoja suunnitellaan. Lue juttu loppuun niin tiedät mitä tässä oikein kävi.

Yashikul järvi taustalla (3700 mpy) - Pamirilla. Korkein yöpyminen.

Lähden siis kesällä käymään kahdessa uudessa stan-valtiossa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Tällä kertaa kyseessä on omatoiminen matka, ilman ryhmä-matkan "ihanuuksia" - tosin kuljettaja-opas on paikan päällä.

Tällä kertaan matkaan lähdetään Tashkentista, johon lennän Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Uzbekistanin pääkaupungista (Tashkenista) lennän Uzbekistan Airwaysin sisäisellä lennolla pohjoiseen Nukusin kaupunkiin, josta käsin käyn katsomassa Aral-järven entisiä alueita ja aavikolla ruostumaan jääneitä laivoja Mojnaqiin (Muynak). Sieltä palaan pariksi päiväksi Silkkitien yhteen upeimmista kaupungeista - Khivaan ennen siirtymistä Turkmenistanin puolelle.

Rajanylityksestä on odotettavissa mielenkiintoinen, ei pelkästään rajamuodollisuuksien suhteen (voi mennä tunti tai kaksi...) vaan myös sen, että raja ylitetään jalan ja siirtyminen on noin kilometri Karakumin kuumassa autiomaassa. Kesällä lämpötila on noin +40 - +50 astetta.

Turkmenistanissa vietän kolme päivää, joista ensimmäisenä suunnataan maasturilla keskellä aavikkoa olevaan Helvetin Esikartanoon, Darvazan palavan maakaasukraaterin luon yöpymään ja ihmettelemään palavaa kaasua, jotka neuvostoliittolaiset sytyttivät tuleen 1970 luvulla jotta se palaisi nopeasti pois. Pieni virhearvio tuli laskelmiin - Ei ole vielä sammunut...  Kraaterilta matka jatkuu Turkmenistanin pääkaupunkiin, Asgabathiin - joka on kuuluisia valkoisista marmorirakennuksista. Asgabathista matka jatkuu lentäen Maryyn ja Merviin (onpas hauskat nimet..) Turkmenistan airlinesilla (?!?) ja ihmettelemään Unescon kohteita.

Pamir "highway" - kohti Kirgistanin rajaa

Mervistä matka jatkuu takaisin Uzbekistaniin Buharaan pariksi päiväksi ja edelleen Aydarkul järven ja Kyzylkumin aavikon kautta Samarkandiin -  josta olen aina haaveillut, kun koulussa luin Silkkitien kertomuksia. Lopuksi palaan takaisin Tashkentiin pariksi päiväksi pikajunalla Samarkandista. Paluumatkalla on vajaan vuorokauden stop-over Istanbulissa.

Seuraavassa alustava matkareitti:

Matkalla on odotettavissa: pitkiä siirtymisiä, kuumaa ja pölyistä aavikkoa, kameleita, plovia (hyvää ruokaa), kuvauslupien kanssa säätämistä, mutta myös upeita Silkkitien aikaisia kaupunkeja ja historiaa sekä oletettavissa myös upeita kohtaamisia paikallisten ihmisten kanssa (myös rajalla..). Matkan suunnittelu on nyt aika pitkällä - käsimatkatavaroilla lähdetään matkaan, se on selvä se,.., ja seuraavaksi käynnistyy matkustusasiakirjojen (LOI ja viisumit) hakuprosessit, joista ainakin Turkemnistanin osalta ne voivat olla haastavia.

Entäpä se Välimeren matka - ja mitä sille suunnitelmalle kävikään.. Seuraava keskustelu käytiin muutama viikko edeltävästä..

- Ai niin, se Välimeren matkan. Katsoin että Korfulle pääsisi helposti ja edullisesti Helsingistä suorilla lennoilla. Sellainen viikon matka. Tulisi myös TCC piste kun on Joonianmeren saaria.. Varataanko?
- Kreikkaan! Hienoa...mennään joo.

(naps, naps -- pari minuuttia lentojen varaukseen Finnarilta ja Norwegianilta -- ja booking.comista majoitus..)

- No, nyt on lennot Korfulle...
- Hyvä! Pääsee nauttimaan Korfun upeista maisemista.. Mites majoitus..?
- Varasin ne Albaniasta, Sarandasta..
- TÄH?? Albaniasta...
- Majoitus siellä on yli kolme kertaa halvempaa kuin Korfulla, ja lautalla pääsee nopeasti Albanian puolelle. Mä lupasin että mennään Välimerelle -- Sarandan kaupunkin on Välimeren rannalla, heti siinä Korfun lähellä, Albaniassa.
- ????!!!
- Ollaan me kuitenkin pari päivää myös Korfun saarellakin, käydään ensin Albaniassa ja tullaan sitten Korfulle, ja kierretään saarta.
- Kiva!

Reissu-Janin kesä"loma"matkat eivät suuntaudu aina niihin kaikista tunnetuimpiin kohteisiin, ja välillä näiden matkojen suunnittelussa ja reitityksissä on muille ihmeteltävää. Ehkäpä myös tänäkin vuonna -- Kyzylkumin aavikolta Albaniaan. John Muirin sanoja ("Mountains are calling, I must go") mukaillen -- "World is calling, I must go" --

Tiedossa on siis ensi kesäksi vähintäänkin kuumia ja vähäsateisia kohteita Keski-Aasista ja Välimereltä - Albaniassa olen käynyt kerran, ja kovin tykästyin maasta ja nyt kohteena eteläinen Albania.

Ennen kesän matkoja tiedossa on myös road-trip matka Etelä-Afrikkaan, jonka tilannetta olen seurannut kiinnostuneena - "Zero day" lähestyy, eli vesi näyttää olevan loppumassa ainakin Kapkaupungin suunnalla. Tämäkin matkan suunnitelmista voi lukea kohta täältä.

Miten muilla matkailijoilla ja erityisesti maabongareilla matkoja suunnitellaan, ja onko on jo kesän matkoja suunniteltu?

Olomouc - Vara-Praha

Olomouc sijaitsee Tshekin tasavallassa, Määrissä (Moravia), ja kuuluu yhteen upeimmista kaupungeista Tshekeissä. Se on kuin pienois-Praha, ilman Kaarlen sillan vyöryviä turistilaumoja ja selfie-tikkujen väistelyä. Olomoucin historia ulottuu yli tuhat vuotta taaksepäin, ja se on ollut aikoinaan 1100-luvulta lähtien Määrin alueen pääkaupunkina aina 1600-luvulle asti kunnes 30-vuotisen sodan aikana, jolloin me - suomalaiset (ja ruotsalaiset) kävimme sen tuhoamassa. Saman kohtalon koki muukin paikkakunta Keski-Euroopassa, mm. Prahan Mala Stranan kaupunginosa tuhottiin myös hakkapeliittojen toimesta. Huolimatta suomalaisten tuhoamisvimmasta Olomouc rakennettiin uudestaan, ja edustaa tyyliltään nyt 1600-1700 luvun rakennustyyliä - ja muistuttaa todellakin Prahaa.

Olomoucin astronominen kello

Kävin tammikuussa 2018 Prahan matkan yhteydessä Olomoucissa päiväretkellä. Prahasta pääsee Olomouciin helpoiten junalla noin kahdessa ja puolessa tunnissa. Junalippu maksoi noin 15€ meno-paluu LeoExpress junalla. Matkalla voi ihailla upeaa Tshekin maan maaseutua - juna kulkee välillä erittäin upeissa maisemissa jokilaaksoja seuraten.

Olomoucin uhkea rautatieasema

Olomoucin vanhaan keskustaan pääsee asemalta joko kävellen (noin 20 minuuttia) ja raitiovaunulla. Vanha keskusta on muodoltaan näppärän pieni, länsipäässä olevat pieni- ja suuri aukio, ja itäpäässä kohoaa Määrin alueen korkein torni joka kuuluu Pyhän Vaclavin katedraaliin. Itse suunnistin ensin katsomaan suurella aukiolla olevaa kaupungintaloa ja Pyhän Kolminaisuuden patsasta, joka kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Patsas on rakennettu 1700-luvun alkupuolella, ja todella upean näköinen, mutta hieman tummentunut patsas.

Pyhän Kolminaisuuden patsas - suurella aukiolla

Varsinainen syy Olomouciin tuloon ei kuitenkaan ollut patsas, vaan kaupungintalon seinässä oleva astronominen kello. Tämä on samanlainen kuin Prahssa oleva kuuluisa astronominen kello, mutta henkilöt on vaihdettu kommunistisen ajan alussa edustamaan sen ajan ihanteita - sepät takovat rautaa, työläisiä ja urheilijoita - ja myös taustalla oleva mosaiikki edustaa oman aikakautensa ihanteita. Kellon lyödessä tasan alkaa kolmen-neljän minuutin soitto, joka sekin -- kuten Prahassa - päättyy kultaisen kukon lauluun. Täällä kiekuminen oli hieman metallinen - sosialismin tyyliin. Kello oli kyllä erittäin tyylikäs ja erilainen - suosittelen tutustumaan.

Olomoucia - pienen aukion arkkitehtuuria

Kelloshown jälkeen kävin tutustumassa erittäin hyvää panimoravintolaan Svatovaclavsky Pivovariin, jossa saa maistella heidän omia oluita - erittäin hyviä sellaisia, sekä nauttia hyvästä ja edullisesta ruuasta. Hinnat Olomoucissa ovat noin 40-50% edullisemmat kuin Prahassa (olut Prahassa: 2€, Olomoucissa: 1.4€). Ravintolan yhteydessä on myös olutkylpylä - Beer Spa, jossa pääsee kylpemään oluen joukkoon ja juomaan olutta niin paljon kuin jaksat. Ravintolasta oli sitten muutaman sadan metrin matka itse katedraaliin, joka on sisältä aika hulppea - vähän kuin Vituksen katedraali Prahassa.

Olomoucin vanhaa keskustaa

Iltapäivästä kävin vielä tutustumassa muutamiin kahviloihin ja (olut)ravintoloihin Olomoucin pienellä aukiolla. Suosittelen ainakin Pod Lipamia, joka sijaitsee upeassa kellaritiloissa.

Pod Lipamin kellariravintola

Mikäli Praha on jo tuttu voin todellakin suositella tätä paikkaa - varsinkin keväällä tai kesällä tai matkaa Cesky krumloviin, jossa kävin elokuussa 2016. Muita vinkkejä Prahaan löydät täältä.

Pilsner Urquell